Maalle unelmien taloon

Olin jo pitkään haaveillut isosta remontista meidän vuosituhannen vaihteessa valmistuneeseen ensimmäiseen taloomme – samaan aikaan mies oli haaveillut ikiomasta mansikkafarmista! Miehen haaveiden en oikein uskonut koskaan toteutuvan, mehän oltiin kaupunkilaisia eikä meillä kummallakaan ollut juuria maalla eikä minkäänlaista kokemusta maanviljelystä. Mutta oman haaveeni olin päättänyt vihdoin toteuttaa. Siitä päätöksestä on nyt kulunut aikaa nelisen vuotta ja pikku hiljaa haaveet – meidän molempien –  ovat alkaneet totetutua, aika yllättävälläkin tavalla.

Jämerä talo Hopeasiipi

Neljä vuotta sitten ensimmäinen talo oli lähes viisitoista vuotta vanha ja jotenkin jo vanhanaikaisen ja nuhjuisen näköinen sisätiloistaan. Isohko pihakin oli huonolla hoidolla ajan puutteessa päässyt villiintymään, terassi kaipasi uudistamista ja sen lasittamista suunniteltiin. Päätimme aloittaa remontin talomme ulkopuolelta ja teetimme pihasuunnitelman sekä tilasimme piirustukset viherhuoneesta ja terassista talomme aikoinaan suunnitelleelta arkkitehtitoimistolta.

Unelma mansikkafarmista ei kuitenkaan jättänyt miestä rauhaan, vaan hän etsiskeli edelleen enemmän tai vähemmän tosissaan tarkoitukseen sopivaa vanhaa maatilaa tai peltoalaa lähialueilta. Mutta eihän sellaisia ole myynnissä etelän ison kaupunkikeskuksen lähettyvillä tai jos joskus sattumalta onkin, niin sellaisella on sitten myös hintansa. Niin jouduimme toteamaankin: juuri kun pääsimme vauhtiin remonttisuunnitelmissamme, löytyi vihdoin myös sopivalta seudulta sopiva peltotila. Paitsi että se oli hiukan liian iso ja aivan liian kallis. Joten haaveeksi jäisi mansikanviljely edelleen, harmitteli mies. Mutta minä olin salaa tyytyväinen – Aloitetaan nyt vaan ne remonttihommat!

Sitten puuttui peliin kai jonkinlainen kohtalo ja meidän suunnitelmat muuttuivat täysin. Tuttavat tulivat kyläilemään ja kertoivat etsiskelevänsä taloa niiltä seuduilta. Rakentamaan he eivät halunneet ryhtyä, vanhaa voisivat kyllä remontoida, joten olisimmeko me halukkaita myymään talomme heille? Ensin se kuulosti vitsiltä, mutta parin viikon aikana muuttui epäuskoiseksi mahdollisuudeksi ja sitten todeksi, kun tuttavat tulivat uudelleen ja olivat edelleen taloamme ostamassa. Kun vuosi 2013 läheni loppuaan, olimme myyneet talomme ja meillä oli pari kuukautta aikaa muuttoon, mutta ei mitään varmaa tietoa, mihin sitten asettuisimme.

Yllättävät käänteet kuitenkin jatkuivat. Peltotila lähikunnassa oli edelleen myyyävänä ja välittäjällä oli sille toinenkin kiinnostunut ostaja, joten hän ehdotti tilan puolittamista. Silloin kumpikin saisi tarvitsemansa peltoalueen ja hintakin tietysti puolittuisi. No, siihenhän meillä olisi nyt mahdollisuus, kun talo oli myyty ja pankkitili mukavasti plussalla. Niinpä sitten ostimme sen pellon ja päätimme muuttaa maalle, ryhtyä mansikkafarmareiksi ja rakentaa Toisen Talon sinne pellon laidalle!

Uudenvuodenpäivä 1.1.2014 – tähän tulee meidän uusi talo ja mansikkapelto tuonne taakse…

Mainokset

Lähetä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s