Kesäkuvia

Rakennuksella ei edelleenkään ole tapahtunut mitään eikä blogiakaan ole päivitetty. Ei, emme ole lomalla, vaan päinvastoin töitä tehdään aamusta iltaan ja toisinaan myös yötä myöten. Mansikkafarmin työt alkoivat kevään korvalla ja tahti on vaan kiihtynyt kesän edetessä. Juuri nyt eletään sitä aikaa, kun mansikoiden pääsato kypsyy kovaa vauhtia. Elämä pyörii mansikkalajikkeiden, peltolohkojen, poiminnan, tilamyynnin, pakastamisen ympärillä. Ja tätä riittää vielä jonkin aikaa. Heinäkuu mennään Polkan tahdissa, vasta elokuussa alkaa helpottaa ja saadaan vähän hengähtää. Silloin suunnitelmissa on jopa parin päivän pikku loma, jolloin suunnataan Mikkeliin asuntomessuille.  Tai loma ja loma – nyt kun rakentaminen on käynnissä, mutta ei niin pitkällä, etteikö vielä ehtisi varsinkin sisustusratkaisuihin vaikuttaa, niin taitaa messuilukin työstä käydä!

Itse työskentelen pääasiassa kotitoimistossa kaupunkiasunnossamme, mutta useimmiten sunnuntaisin ajelen maalle. Silloin marjatilalla on hiljaista, kun työntekijät ovat vapaalla, ollaan vaan kahdestaan miehen kanssa. Juodaan kahvit pellonpientareella, puhellaan menneen viikon tapahtumista ja mietitään tulevia aikatauluja, varovasti voidaan vähän seuraavia talonrakennuksen vaiheitakin suunnitella. Sitten mies taas lähtee omiin hommiinsa pelloille mansikoiden ja vadelmien pariin ja minä jään vielä joksikin aikaa nauttimaan kesäisestä maalaismaisemasta.

Koska ei sisällä talossa ole nyt oikein mitään tehtävissä, olen kesän aikana näillä sunnuntaikäynneillä hahmotellut jonkinlaisia pihasuunnitelmia samalla, kun olen pikku hiljaa raivannut risukkoa taloa ympäröivästä metsiköstä. Haaveissani näen siinä upean, vihreän, luonnonmukaisen metsäpuutarhan. Näistä suunnitelmista ajattelin kirjoittella vielä lisää, mutta tässä ensin pieni kesäkuvakierros meidän pelloilta ja niityiltä…

Osa kuvista on omia vanhalla Canonillani räpsäistyjä, osa ystäväni nappaamia, kun hän testaili uutta kameraani.

Mainokset

Luceplan Hope valaisin ja muita toiveita

ELÄMÄNMUUTOS

Emme ole enää nuoria, mutta emme vielä ihan vanhuksiakaan. Olemme jo tähän mennessä tehneet pitkän työuran yrittäjinä, mutta lopettaminen ei ole vielä ollut ajankohtaista. Jonkinlainen muutos kumminkin on muhinut mielessä jo useamman vuoden ajan. Miehellä se on ollut se ”oma mansikkamaa eläkepäivien puuhastelua varten”. Aluksi se ajatus tuntui ihan hullulta, saavuttamattomaltakin, mutta niin vain se on nyt totta. Tuloksellisia satokausia on takana jo kaksi  ja tulevaisuus näyttää ihan kohtalaiselta. Mitään leppoistamista marjatilan perustaminen, kehittäminen ja hoitaminen ei kuitenkaan ole ollut, vaan töitä on riittänyt. Rauhallisiin eläkepäiviin on vielä aikaa!

KOTI LOPPUELÄMÄKSI

Elämänmuutos, eläkeikä ja vanhuus mielessä ryhdyimme myös tähän talonrakennusurakkaan. Ensisijaisena tavoitteenamme on rakentaa koti koko loppuelämäksemme. Omalle isolle tontille maaseudun rauhaan, mutta ei kuitenkaan kovin kauas korpeen, ei naapureita ihan vieri vieressä, mutta tarvittavat palvelut kohtuullisen matkan päässä. Koti, jossa viihdymme nyt ja vielä vuosien päästä, esteetön koti vanhuudenpäiviä varten, koti josta ei tarvitsisi muuttaa pois.

ESTEETÖN JA KÄYTÄNNÖLLINEN

Ensimmäinen talomme sijaitsi isohkolla rinnetontilla, huoneet kolmessa kerroksessa ja tilaa oli runsaasti. Minkäänlainen remontti ei kuitenkaan olisi poistanut portaita, joita riitti päivittäin kiivettäväksi. Nyt se vielä onnistuisi, mutta mikä olisi tilanne joidenkin vuosien päästä? Ensimmäinen vaatimus uuden talon suunnittelussa olikin tasainen tontti, jolle rakennetaaan talo yhdessä tasossa. Ei liikaa neliöitä, mutta kuitenkin avarat, väljät ja valoisat tilat. Vähän väliseiniä, ovia ja kynnyksiä. Tontti on melko suuri, mutta jätetään luonnonmukaiseksi, hoidettavaa pihaa tulee olemaan vain vähän.

KAUNIS MUTTA KODIKAS, TYYLIKÄS MUTTA VIIHTYISÄ

Sisustajana olen harrastelija, mutta kodin laittaminen kauniiksi ja viihtyisäksi on aina ollut tavoitteeni alkaen ensimmäisestä omasta pienestä yksiöstäni edelliseen isoon omakotitaloomme.  Niiden sisustusta olen rakennellut pikku hiljaa, en ole koskaan halunnut panna kaikkea kerralla uusiksi tai harrastanut sisustusshoppailua uusien trendien perässä. Nyt uuden talon kanssa on kuitenkin mahdollisuus ideoida ja tehdä ihan uusia ratkaisuja  myös sisustuksen, huonekalujen ja muiden yksityiskohtien osalta. Viimeaikaisissa muutoissamme ja remonteissamme  on vanhoja tavaroita karsittu paljon eikä uusia hankintoja ole juurikaan tehty. Suurin osa entisistä huonekaluistammekin tulee jäämään kaupunkiasuntoomme. Joten nyt sitten on kerrankin tilaisuus aloittaa ihan puhtaalta pöydältä! Kaunis mutta kodikas, tyylikäs mutta viihtyisä ovat tavoitteeni uuden kotimme sisustukselle, mutta tuntuu että ideat ja inspiraatiot vaihtelevat niin, että vielä ei ole juuri mitään tarkkoja suunnitelmia valmiina. Onneksi kuitenkin on vielä vähän aikaa haaveilla…

Kuvat ovat omia räpsyjä Seinäjoen asuntomessuilta.