Asuntomessuilla Porissa inspiraatiota etsimässä

Viime viikolla teimme jo perinteisen kesäretkemme asuntomessuille Poriin. Tällä kertaa pääsimme matkaan vähän aikaisemmin kuin vasta ihan viime tipassa viimeisenä aukiolopäivänä. Helteinen päivä ja pidennetty aukioloaika olivat varmaan syynä siihen, että mihinkään ei tarvinnut jonottaa ja että oli hyvin aikaa kierrellä rauhassa kaikki kohteet ja pitää lepotaukoja sopivin välein.

Messuilta haimme lähinnä inspiraatiota oman talomme viimeistelyyn. Periaatteessa talomme on kyllä valmis ja olemme sinne jo virallisesti muuttaneetkin, mutta koti se ei vielä läheskään ole. Mies on asunut siellä töiden takia koko kesän aika alkeellisissa oloissa, minä edelleen omien töideni takia pääasiassa kaupunkiasunnossamme. Nyt kesä ja kesätyöt pikku hiljaa kääntyvät kohti loppua, joten alkaa taas olla aikaa ja voimia siihen, että vihdoin pääsisimme oikeasti muuttamaan omaan uuteen kotiimme. Katseltiin siis messutaloja ja -koteja sillä mielellä, että tällaista meilläkin voisi olla, sitten kun saadaan tavarat paikoilleen ja päästään aloittamaan asuminen ja oleminen.

Kameraani tallentui siis pääasiassa sisustuskuvia – ja aika paljon niistäkin sellaisia, joita on jo näkynyt monessa yhteydessä. Kuvien liitteeksi ajattelin ensin kirjoitella myös oman ”messuraporttini”, mutta sitten alkoi tuntui siltä, että kaikki kommentitkin on jo sanottu moneen kertaan. Niinpä tallensin tähän vain kuvavirtaa kohteista, joissa oli mielestäni kauniita kokonaisuuksia tai kivoja yksityiskohtia. Ja jotka halusin tallentaa itselleni ideoiksi oman kodin sisustamista varten.

 

Ja nämä viimeiset kolme olivat myös minun – niin kuin monen muunkin – suosikkikohteet. Kaikki olivat mielestäni hienoja ja oman tyylisiään yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Talo Lintula – valkoista ja vaaleaa puuta, hienoja yksityiskohtia ja yhteensopiva sisustus.

Talo Haltiatar – hieno kokonaisuus myös, erityisesti keittiö-ruokailu-oleskelutila, ja julkisivultaan ainoa, joka näiltä asuntomessuilta jäi mieleen.

Bunkkeri – sokerina pohjalla, tykkäsin paljon, hienosti ja sopivassa määrin uudistettu vanhaa.

Kyllä tässä taas kävi niin kuin aikaisempinakin vuosina, että messut antoivat uutta innostusta oman talomme rakennus- ja sisustusprojektin viimeistelyyn. Monta kaunista ja viihtyisää kotia nähtiin – mutta oma on kuitenkin paras juuri meille!

Mainokset

Harmaata ulkona ja sisällä

Harmaa ja sateinen marraskuu vaihtui joulukuuksi melkein huomaamatta työn touhussa. Tekemistä riitti niin kotona, töissä kuin rakennuksellakin. Kuukauteen mahtui myös kouluttautumista, messuilua, viikonloppuloma miehen kanssa, vieraita ja juhlia kotona ja kylässä ja vähän vielä sairasteluakin. Rakennuksellakin tapahtui marraskuun aikana enemmän kuin varmaan minään kuukautena aikaisemmin. Listasta tuli pitkä, kun ryhdyin kirjaamaan, mitä kaikkea raksalla viime aikoina onkaan saatu aikaan. Tähän yhteen kirjoitukseenkaan en taida saada kaikkea mahtumaan, mutta aloitetaan talon ulkopuolelta.

Talomme ulkoverhoussuunnitelmista kirjoittelin loppukesästä täällä. Noiden suunnitelmien mukaan mentiin ja nyt ulkoverhous on lähes valmis, vain joitakin yksityiskohtia täytyy vielä viimeistellä. Aika tummalta talo näyttää ainakin nyt alkutalven maisemassa, mutta kivan harmaan latomaiselta kuitenkin, mikä oli alunperinkin ajatuksenamme. Jossain vaiheessa haaveilin minäkin ihan kokomustasta talosta, mutta hyvä ettei siihen sitten lopulta kumminkaan päädytty. Tykkään tuosta seinien tummemman ja vaaleamman harmaan kontrastista, samoin kuin leveämmän vaakalaudoituksen ja kapeamman pystyrimoituksen vaihtelusta. Vastakohdat eivät hyppää silmille, mutta ovat kumminkin näkyvissä. Ja nyt nuo ristikkoikkunatkin pääsevät oikeuksiinsa, kun seinäpanelointi on valmis. Ne näyttävät hyviltä sekä ulkoapäin että sisältä katsoen.

Sisällä talossa seinien tasoitus on nyt myös valmis ja mies on saanut niiden pohjamaalauksenkin tehtyä lähes loppuun. Saatiin aikaan päätös seiniin valittavista maalisävyistä: kaikkiin huoneisiin ja kaikkiin seiniin vaaleaa harmaata Tikkurilan Valkamaa K498 – paitsi makuuhuoneeseen kokonaan tummansinistä Denimiä N429. Seinien maalausurakka siis jatkuu edelleen.

Maalisävyjä testailin Tikkurilan Color Up! -värisuunnitteluohjelmalla.

Kaikkien huoneiden katot tulevat olemaan valkoiseksi maalattua lautaa, sävynä Talvi V503. Laudat ovat jo odottelemassa, että timpuri tulee taas jatkamaan hommia meille. Aikaisemmin haaveilemaani kaunista rimakattoa meille ei siis ole tulossa, mutta varmaan ihan kivannäköinen ja talomme tyyliin sopiva tulee myös tuosta lautapaneloinnista.

Jokin aika sitten laitoimme myös väliovet tilaukseen. Tässä kohtaa tarkoitus oli mennä säästä-linjalla, joten valitsimme ihan vaan simppelit peruslaakaovet JELD-WENiltä, maalattuna tummanharmaiksi. Tilausvaiheessa mies kumminkin muutti ovet äänieristetyiksi, joten se sitten nosti hiukan niiden hintaakin. Ovia ja karmeja odotellaan tuleviksi lähiaikoina.

Niin, ja vielä on tulossa kirjastohuoneeseen se harmaasävyinen kirjahyllytapetti Rasch Crispy Paper, jota jo keväällä sinne suunnittelin. Tampereen RTV muutti jokin aika sitten uusiin tiloihin ja avajaistarjouksena siellä oli kaikki liikkeestä löytyvät tapetit puoleen hintaan. Niinpä käytin tarjouksen hyväkseni ja kävin nappaamassa muutaman tapettirullan.

Idean tuohon kirjaston kirjahyllytapettiin olen saanut ystäväni kotoa ja sain myös luvan käyttää sitä samaan tapaan meidän kotimme sisustuksessa. Tapetti ei kuitenkaan ole väritykseltään ja kuosiltaan ihan täsmälleen sama kuin hänellä eikä meidän sisustustyylimmekään ole ihan samanlainen. Tässä kuitenkin muutama inspiraatiokuva ystäväni kotoa.

Ensimmäinen sisustushankinta

Viime viikolla osallistuin ystäväni kanssa Vepsäläisen sisustusiltaan Tampereella.

Aluksi inspiroiduimme kuohuvan ja pienten suolaisten ja makeiden herkkujen parissa ja sitten kiertelimme myymälässä tutustumassa sisustusideoihin ja syksyn trendeihin. Koeistuimme sohvia, mittailimme ruokapöytiä tuoleineen ja ihastelimme valaisimia ja mattoja. Illan aikana tein myös ensimmäisen sisustushankinnan uuteen taloomme. Ja varasin ajan sisustussuunnitteluun.

Näillä näkymin meille ei ole tulossa juuri mitään vanhoja huonekaluja uuteen taloomme. Silloin kun myimme edellisen talomme ja muutimme kaupunkiin, laitoimme kiertoon ison joukon huonekaluja ja kaikenlaista meille tarpeetonta kodin tavaraa. Jokin aika sitten tyttäremme muutti kimppakämppään opiskelukavereidensa kanssa ja vei myös omia kalusteitaan mukanaan. Ne huonekalut, jotka toimme nykyiseen kaupunkiasuntoomme, tulevat todennäköisesti jäämään sinne. Eli ensimmäistä kertaa mieheni kanssa meillä on tilanne, että meillä ei ole oikeastaan mitään vanhaa, toisenlaisiin koteihin ja tiloihin hankittua, ei niitä yhteensopimattomia ”tää on mun ja toi on sun” kalusteita, ei mitään sukulaisilta tai tuttavilta saatuja tai perittyjä eikä edes yhdessäkään ostettuja. Voimme suunnitella ja hankkia ainakin kaikki huonekalut juuri tähän uuteen taloomme sopiviksi. Tosin rakentamisen jälkeen ei varmaan enää kovin suurta budjettia ole jäljellä sisustushankintoihin, mutta eihän kaikkea tarvitse kerralla saadakaan. Eikä kaiken tarvitse olla ihan uuttakaan, vaan jotakin vanhaa ja käytettyäkin voisi hankkia: haaveissani on esim. iso puinen vanhanaikainen kaappi ja kirjoituspöytä tai -lipasto. Mutta nämäkin sillä ajatuksella, että ne sopisivat juuri meidän uuteen kotiimme ja yhteen uusien hankintojen kanssa.

Vepsäläisen illassa oli mahdollisuus varata aika veloituksettomaan sisustussuunnitteluun, joten käytin tilaisuutta hyväkseni ja nyt minulla on tiedossa tapaaminen heidän sisustussuunnittelijansa kanssa. Onhan tässä kyllä ollut aikaa miettiä sisustussuunnitelmia itsekin, mutta ajattelin, että olisi hauskaa ja mielenkiintoista saada asiantuntijan näkemys meille sopivista kalusteista ja väreistä.

Sisustusillassa tein myös ostopäätöksen Flos 265 valaisimesta. Se on ollut toivomuslistallani jo jonkin aikaa ja nyt sen päätin hankkia, kun siihen sai vielä ihan mukavan alennuksenkin. Ihan uskomatonta ja ihanaa, että nyt vihdoin ollaan rakentamisessa tässä vaiheessa, että näitä sisustusjuttujakin voi jo tosissaan miettiä ja hankintoja tehdä! Näiden raksavuosien varrella olen monesti joutunut hillitsemään ostohalujani ja sanomaan itselleni, että mitään ei kannata vielä hankkia, kun ei tiedä, koska talo valmistuu ja mitä sinne sitten oikeasti tarvitaan ja halutaan. Mutta nyt en enää voinut vastustaa, vaan annoin itselleni luvan tuon valaisimen hankintaan.

Kuva Flos

Marraskuun loppua odotellessa – silloin valaisimen pitäisi saapua, samoin silloin on tuo tapaaminen sisustussuunnittelijan kanssa.