Valaistussuunnitelma ja valaisimet

Kevään ja kesän työkiireiden takia rakennuksella ei ole tapahtunut juuri mitään vähään aikaan. Varsinkaan mies ei ole ehtinyt paneutua rakennushommiin, ja marjatilan paperityöt ovat vieneet omankin aikani. Jonkin verran sisustus- ja muita keskeneräisiä suunnitelmia olen kuitenkin viime aikoina mielessäni pyöritellyt. Yksi sellainen ikuisuusprojekti, jonka päätin nyt vihdoin saattaa loppuun, on talon valaistussuunnitelma.

Kaivoin esiin vanhan Winledin valaistussuunnitelman, jonka aikoinaan teetimme asuntomessutarjouksena. Silloin rakentaminen oli vasta aluillaan eikä meillä itsellämmekään vielä ollut tarkkaa käsitystä siitä, millainen talosta lopulta olisi tulossa ja mitä valaistukselta haluaisimme. Koska asia ei ollut vielä silloin ajankohtainen ja koska suunnitelma muistaakseni oli hinnaltaankin aika kallis, niin emme tehneet Winledin kanssa mitään jatkosopimuksia valaistuksen toteuttamisesta heidän suunnitelmansa pohjalta.

Suunnitelman mukana saimme kuitenkin 3D-kuvat talostamme, ja muistan kuinka hienolta silloin tuntui päästä kurkistamaan sisälle taloon eri huoneisiin noiden kuvien myötä. Nyt nuo kuvat lähinnä huvittavat, varsinkin niiden ”sisustus”, mutta tilat sinänsä ovat alkaneet toteutua rakentamisen edistyessä. Uudempia Winledin 3D-valaistussuunnittelukuvia katsellessani täytyy todeta, että nykyään heidän kuvansa ovat aika paljon tyylikkäämpiä ja todenmukaisempia, myös sisustusten osalta. Tässä kuitenkin pieni kierros meidän talossamme à la Winled

keittiö
ruokailu
olohuone
kirjasto
makuuhuone
pienempi makuuhuone
kodinhoitohuone
kylpyhuone
WC
etupiha
takapiha
VALAISINPISTEKUVAT

Tätä Winledin suunnitelman valaisinpistekuvaa käytimme hyväksemme siinä vaiheessa, kun tuli aika tehdä talon sähkösuunnitelma. Yhdessä sähköasentajamme kanssa saimme aikaan oman versiomme.

Winledin suunnitelma on ollut hyvänä apuna myös nyt, kun olemme pohtineet, millaisia valaisimia taloomme tulisi, samoin kuin niiden määrää, valaistustehoa, väriläpötilaa, himmennettävyyttä ym. seikkoja. Pääperiaatteena omassa valaistussuunnitelmassamme on muunneltavuus eri tiloissa ja tilanteissa. Haluamme sekä hyvän, kirkkaan yleisvalaistuksen että pehmeämmän tunnelmavalaistuksen.

Talon yleisvalaistus toteutetaan kattoon upotettavilla mahdollisimman huomaamattomilla led-valopaneeleilla, joiden värilämpötila on 4000 kelviniä eli päivänvaloa jäljittelevää. Samanlaista led-valonauhaa käytetään ainakin keittiön ja kodinhoitohuoneen yläkaappien alapuolella, mahdollisesti myös vaatehuoneissa hyllyjen reunoissa. Tunnelmavaloiksi olemme suunnitelleet kiinteästi asennettavia seinävalaisimia talon keskellä kulkevaan käytävään sekä tietysti pöytä- ja jalkalamppuja sisustuksen mukaan. Näissä värilämpötila voi olla lämpimämpi kuin yleivalaistuksessa.

VALAISIMIA

Winledin valaistussuunnitelman isot valopaneelit eivät ole meidän makuumme, mutta heillä on valikoimissaan muutamia muita mahdollisia vaihtoehtoja yleisvalaisimiksi. Yksinkertaisen tyylikäs valkokehyksinen Kanna sopisi valaisimeksi oleskelutiloihin ja makuuhuoneisiin.

Winled Kanna upotettava valopaneeli

Kivannäköinen pieni Helmi lasineliö voisi olla hyvä kylpyhuoneessa ja wc-tiloissa.

Winled Helmi lasikuutio

Yhdeksi valaisinhaaveekseni on vähän yllättäen tullut monen muunkin sisustajan designunelma eli Flos 265 seinävalaisin. Olin kyllä katsellut sitä lukemattomissa sisustuslehtien ja -blogien sekä Pinterestin kuvissa, mutta vasta kun näin sen Sisustus ID -liikkeen seinällä ollessamme siellä keittiösuunnittelupalaverissa, liityin minäkin sen ihailijoihin. Sille olisi juuri sopiva paikka seinällä olohuoneen isojen ikkunoiden välissä, josta se pitkällä varrellaan ylettyisi hienosti kohdevalaisimeksi sohvaryhmän ylle. Väriltään se olisi musta kuten viereisten ikkunoiden mustat kehykset ja ruudukot.

kuvat Flos ja Pinterest

Toinen valaisinhaaveeni on Alvar Aallon Kultakello eli Artekin A330S. Sellaisia meille mahdollisesti tulisi kaksi kappaletta valaisimiksi keittiön saarekkeen yläpuolelle. Alkuperäinen messinki olisi materiaalina ja värinä upea, mutta luulen että keittiökaappien väreihin ja muuhun sisustukseemme sopisi paremmin kromattu teräs.

kuvat Artek ja Pinterest

Kattovalaisimia taloomme on tulossa vain nuo kaksi saarekkeen kohdalle ripustettavaa sekä yksi isompi ruokailutilaan ison ruokapöydän ylle. Tämä valaisin on myös ainoa, jonka nykyisestä kodistamme otamme mukaan. Kaupunkikodissamme sille ei oikein ole ollut sopivaa paikkaa, se on ollut liian iso ja roikkunut liian alhaalla ja liian keskellä olohuonetta, mutta nyt uuteen kotiin on suunniteltu ja mittailtu juuri sille sopiva paikka.

Valaisin Grönlund Maranello meillä kotona

Huh huh, nyt on valaistussuunnitelma vihdoin kasassa! Tai ainakin viittä vaille valmiina odottamassa sitä hetkeä, kun rakennuksella taas alkaa tapahtua…

Mainokset

Seiniin maalia vai tapettia

Vaikuttaa siltä, että seinäpinnoissa meillä vaihtelevat kausittain maalaus ja tapetointi. Ensimmäisen yhteisen kotimme seinät tapetoimme värillisillä tapeteilla yhteensopivine boordeineen 90-luvun tyyliin. Seuraavaksi sitten maalasimme ensimmäisen talomme avoimet ja avarat tilat lähes kauttaaltaan valkoisiksi. Vain pienempiin huoneisiin maalattiin hiukan väriä seiniin: oma makuuhuoneemme lämpimällä auringonkeltaisella, tyttären huone vaalealla taivaansinisellä ja työhuone rauhallisella harmaanvihreällä.

Kaupunkikodin remontissa siirryimme taas tapettivaiheeseen. Remonttimme tehneellä firmalla  oli diili RTV:n kanssa, ja siellä kävin useammankin kerran selailemassa tapettikirjoja ja haaveilemassa toinen toistaan upeammista tapettimalleista. Lopulta päädyin kumminkin aika neutraaleihin valintoihin. Omassa makuuhuoneessamme on valko-hopea-harmaaraidallinen tehostetapetti yhdellä seinällä, muut seinät hopeanharmaata. Tyttären ja isä-papan huoneissa on herkkä lintukuvioinen tapetti myös tehosteena yhdellä seinällä ja muuten yksiväristä, sävyinä toisessa huoneessa kullanhohtoinen vaalea, toisessa hopeinen siniharmaa. Olohuoneen seiniin tuli lämpimänvalkoinen, lähes huomaamattoman pienikuvioinen, ”samettipintainen” tapetti. Jonka sitten suureksi harmikseni sähköasentajat tuhrasivat likaisilla käsillään putkiremontin yhteydessä, niin että jouduimme vaatimaan urakoitsijalta seinien korjausta. En uskaltanut antaa heidän enää tapetoida, vaan ajattelin että maalaus on helpompi ja varmempi saada  onnistumaan kuin arka vaalea tapetti. Lisäksi harmitti niin paljon vain reilu vuosi aikaisemmin laitettujen kauniiden tapettien töhriminen, etten halunnut enää samanlaisia enkä korvata niitä muillakaan. Niinpä olohuoneesta poistettiin vanhat tapetit, tasoitettiin seinät ja maalattiin ne valkoisiksi Tikkurilan Paperilla, jonka päälle siveltiin vielä aavistus Taika Helmiäislasyyria. Sen hienoinen kimallus näkyy oikeastaan vain, kun valo osuu seiniin oikealla tavalla – aavistus bling-blingiä pienenä lohdutuksena pilalle menneestä tapetoinnista.

Tapettien valinta silloin aikanaan oli mukavaa ja edelleen tykkään kaikista valitsemistani vaihtoehdoista.  Mutta koska itse tapetointi ei sujunut ihan ongelmitta remonttifirmaltakaan, niin nyt olen päättänyt, että uuden kotimme seinät vain maalataan. Ja jos joskus mieli muuttuu, niin sitten voidaan vaikka tapetoidakin taas. Jotakin vaaleasävyistä maalia seiniin olemme suunnitelleet, ei kuitenkaan valkoista tällä kertaa, vaan vaaleaa harmaata, mutta oikeanlainen sävy on vielä valitsematta.

kuva Pinterest

Uuden kotimme yhdelle seinälle saattaa kuitenkin tulla tapettia: olohuoneen viereiseen ”kirjastohuoneeseen” Rasch: Crispy Paper -kokoelman ”kirjahyllytapettia”. Hiukan kyllä olin taas innostua tapetoinnista, kun tätä tapettikirjaa selailin. Jospa laitettaisiin samalla tyylillä tehostetapettia muihinkin huoneisiin: siis kirjastoon kirjahyllyä, työhuoneeseen arkistolaatikoita, makuuhuoneeseen puupaneelia… No mies sitten kumminkin toppuutteli ja omakin innostukseni siitä pikku hiljaa laimeni. Joten nyt on harkinnassa vain se kirjaston kirjahyllytapetti. Se voisi olla hauska yksityiskohta ja antaa vaikutelman isommastakin kirjastosta ja huonetilasta.

kuvat Rasch Crispy Paper

 

Rimakatto, paneelikatto vai millainen…

Aivan samoin kuin lattian väritys ja materiaalikin ovat olleet meille selvillä lähes rakentamisen alusta asti, niin myös sisäkattojen suhteen olemme olleet varmoja, että materiaalina niissä käytämme puuta ja maalaamme ne valkoisiksi.

Helpointa olisi varmaan vain tasoittaa ja maalata tai rapata kattojen siporex-laatat, niin kuin kaupunkiasunnossamme ja vanhassa talossamme. Mutta nyt emme halua kattovalaisimia pinta-asennettuina, vaan jonkinlaiset upotettavat ja huomaamattomat spotit, joten siksi paneloimme katot. Ja sellaiset mielestämme sopivat myös talomme tyyliin.

Rimakatto
kuvat Pinterest

Minusta rimakatto olisi aivan upea! Rakennusblogeissa on tullut vastaan muutamia todella hienoja rimakattojen toteutuksia, esim. KOTI: Rimakaton tekoa, Kuninkaanmäen Grafiitinmusta täystiilitalo: Rimakaton tekeminen ja Tummaa puuta: Raksasunnuntai. Mutta niin kuin näiden blogien rakentajat ovat todenneet, hyvin tehty rimakatto vaatii huolellisen suunnittelun, mittauksen ja rakentamisen. Sekä aikaa, tarkkuutta ja kärsivällisyyttä. Jaksammeko siis siihen ryhtyä – tai jaksaako mies, vaikka hyvinkin tarkka tekemisissään yleensä onkin… Jos emme kuitenkaan rimakattoon päädy, niin helpompi ja nopeampi vaihtoehto on sitten jonkinlainen lautakatto tai paneelikatto. Joka tapauksessa aitoa puuta, ei mitään muovista mdf-paneelia.

Entä sitten se rimoituksen tai paneelin valkoinen maalisävy? Sitä emme ole vielä päättäneet, mutta ei ainakaan mitään kovin kellertävää valkoista. Oikean sävyn valintaa helpottaa, että meille ei ole tulossa mitään muuta valkoista pintaa, ei seiniä, ovia eikä listoja, joihin kattojen valkoinen täytyisi saada sopimaan. Tällä hetkellä Tikkurilan Höyry ja Paperi ovat harkittavina vaihtoehtoina.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
kuva Pinterest